Hallitus kertoo turvallisuuspoliittisessa selonteossaan korottavansa puolustusmenoja kaksi prosenttia vuosittain. Päinvastoin kuin viime keväänä eduskunnassa sovittiin.
Asevarusteluun uskova kokoomus ei voimansa tunnossa piittaa eduskunnan yhteisesti sopimasta kannasta. Hallitus sulkee itseriittoisuudessaan korvansa sekä eduskunnalta että yhteiskunnan kokonaisedulta. Kokoomus ja hallitus kulkevat nyt kenraalien talutusnuorassa.
Eduskunnan turvallisuuspoliittisen seurantaryhmän kesäkuussa 2008 yksimielisesti hyväksymä raportti esitti, ettei ole tarkoituksenmukaista kasvattaa puolustusmenojen suhteellista osuutta valtion kokonaismenoista. Seurantaryhmän mukaan resurssoinnin lähtökohdaksi otetaan nykyinen menotaso.
Kokoomus ei saanut silloin kovasta yrityksestään huolimatta tahtoaan läpi seurantaryhmässä. Suurimmat kiistat syntyivät juuri puolustusmenojen tasosta.
Ryhmän kokous jouduttiin useaan otteeseen keskeyttämään. Kerran jopa kokoomuksen edustaja Olli Nepponen poistui ovet paukkuen. Kokoomuksen yhteistyökyvyttömyys viivästytti seurantaryhmän raporttia merkittävästi.
Puolustusmenojen korottaminen saisi perustua ainoastaan realistisiin sotilaallisiin uhkiin. Suomella ei sellaisia ole. Sen sijaan uhkaa talouslama, väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutos, jotka vaatisivat hallitukselta kaiken huomion.
Hallitus perustelee Suomen kilpavarustelua aseteknologian kallistumisella. Verrattuna muihin yhteiskunnan tarpeisiin mikään ei tue puolustusmäärärahojen etuoikeutettua asemaa. Sama kustannusten nousu koskee muitakin aloja.
Hallituksen eli kokoomuksen, keskustan, vihreiden ja rkp:n logiikassa sairaalateknologian kallistuminen ei sen sijaan ole johtanut terveydenhuollon vuotuiseen määräraha-automaattiin.
Taloudellisen taantuman uhatessa pitäisi eduskunnan työryhmän yksimielisen kompromissin puolustusmäärärahojen jäädyttämisestä olla entistäkin painavampi.
Lisätietoja:
Kansanedustaja Annika Lapintie, gsm. 050-5113156
23.1.2009