Laki koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta astui voimaan 1.8.2004. Lain mukaisesti kunnat, jotka järjestävät perusopetuslain 8a luvun mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa, saavat valtionosuutta toimintaansa.

Vihdin kunnan kotisivujen mukaan iltapäivätoiminnan tavoitteena on antaa lapsille tuttu ja turvallinen paikka viettää koulupäivän jälkeistä aikaa ja osallistua aikuisen ohjauksessa monipuoliseen ja virkistävään toimintaan.

Iltapäivätoiminta on tarkoitettu ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä 3. - 9.- vuosiluokkien erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Iltapäivätoimintapaikan saaminen ei ole subjektiivinen oikeus. Iltapäivätoiminnan lainsäädäntö ei velvoita kuntaa järjestämään iltapäivätoimintapaikkaa lapselle, mutta Vihdin kunnan tavoite on järjestää toimintaa mahdollisimman monelle paikkaa hakevalle.

Vihdin kunnan alueella on toukokuun tietojen mukaan ensi syksynä n. 750 eka- ja tokaluokkalaista lasta. Vastaavasti iltapäivätoiminta paikkoja on tarjolla vain reilu 250. Näin ollen paikkoja ei riitä kaikille. Kunnan lisäksi iltapäivätoiminnan tarjoajina toimivat mm. seurakunta, vanhempainyhdistykset sekä yksityiset yrittäjät.

Vihdin kunnan perusopetuslain mukaisen koululaisten iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmassa vuodelle 2008-2009 mainitaan, että perhepäivähoito täydentää iltapäivätoimintaa mm. haja-asutusalueiden lapsille. Tästä hyvästä mahdollisuudesta ei kuitenkaan vanhemmille kerrota. Edes Vihdin kunnan iltapäivätoiminnan esitteessä ei ole asiasta  mainintaa, puhumattakaan kunnan internet-sivuilla. Jos koululainen halutaan kunnallisen perhepäivähoitajan luo aamu- ja iltapäivähoitoon, anotaan se samalla hakemuksella kuin pienempienkin lasten hakemus, ei koululaisten hakemuksella.

Lapsen voi viedä perhepäivähoitajalle jo aamulla ennen kouluun menoa. Sovittaessa hoitaja tarjoaa koululaiselle aamupalan sekä lähettää lapsen ajallaan kouluun. Näin vanhemmat voivat luottavaisin mielin lähteä töihin. Koulun jälkeen lapsi menee perhepäivähoitajalle, jossa lapsi voi tehdä esimerkiksi läksyt. Ja mikä tärkeintä, olla turvallisesti aikuisen seurassa kunnes vanhemmat palaavat töistä. Vanhemmilla on mahdollisuus itse päättä kuinka monena aamuna ja/tai iltapäivänä hoitoa tarvitaan.

Kaikkien vanhempien mielestä koululainen ei halua olla iltapäivää 1-3 vuotiaiden lasten seurassa. Onko pienten lasten seura muutaman tunnin ajan päivässä kuitenkaan huonompi vaihtoehto kuin pienen koululaisen yksinolo kotona? Tämä koululainen voi tuntea itsensä hyvinkin tärkeäksi ryhmässä jossa hän on kaikkein vanhin. Hän pystyy olemaan esimerkkinä ja roolimallina pienemmille lapsille sekä myös apurina hoitajalle.

Kunnan tulee tiedottaa vanhemmille perhepäivähoitajien hyödyntämisestä. Näin saadaan lapsille turvallinen aamu- ja iltapäivä, vanhemmille levollinen mieli sekä myös lisätuloja perhepäivähoitajien palkkaan.

Vihdissä 8.6.2009

Karita Seuranen

Vasemmistoliitto